|
EMDR (Eye
Movement Desensitization and Reprocessing)
|
Mikäli asiakas haluaa, hänen
on mahdollista saada minulta EMDR:ää
psykoterapiaprosessin osana.
EMDR on alun alkaen kehitetty traumaperäisen
stressihäiriön (PTSD) ja traumatisoituneen
muistin hoitoon. Nykyisin sitä
käytetään kuitenkin paljon laajemmin, esim.
ahdistuksen, surun, lentopelon,
uhkapelin, erilaisten
suorituspaineiden,
persoonallisuushäiriöiden, fobioiden ja
paniikkihäiriöiden, sekä onnettomuuksien
ja luonnonmullistusten aiheuttamien
muistojen hoidossa.
Se antaa asiakkaalle uudenlaisen
mahdollisuuden työstää vaikeita kokemuksia
ja nykyisyyttä häiritseviä muistoja.
Menetelmän käyttö voi merkittävästi
nopeuttaa asiakkaan traumaattisesta
tapahtumasta toipumista ja vähentää
asiakkaan kokemaa stressiä menneisyyden
tapahtumista. EMDR:n myötä asiakas saa
usein realistisemman näkemyksen menneisyyden
tapahtumasta, ja hän voi rauhallisemmin
ajatella tapahtunutta yhtenä osana
elämänhistoriaansa. EMDR vaikuttaa asiakkaan
mielikuviiin, uskomuksiin, tunteisiin ja
kehon tuntemuksiin.
EMDR hoitoa suunniteltaessa arvioidaan
asiakkaan turvallisuustekijät, koska traumaattisen
materiaalin uudelleen prosessointi voi
saada aikaan voimakkaita, intensiivisiä
tunteita. Asiakkaan tulee voida kokea
olevansa sisäisesti sekä ulkoisesti
riittävän turvassa. Turvallisessa
hoitosuhteessa terapeutti tuntee jo
asiakkaan, mikä auttaa asiakasta
prosessissa.
Valmisteluvaiheessa asiakas saa terapeutilta
tietoa EMDR:stä ja hän voi käydä myös itse
tutustumassa siihen esim. EMDR yhdistyksen
sivuilta. Asiakas opettelee myös käyttämään
itselleen mieleistä turvapaikkaa
rauhoittumiseen.
Asiakas ja terapeutti miettivät yhdessä
traumaattisen tapahtuman, jota asiakas
haluaa hoidettavan. Kun se on valittu,
asiakas valitsee mielikuvan, joka parhaiten
edustaa hänestä ko. tapahtumaa. Terapeutti
auttaa asiakasta löytämään kielteisen
uskomuksen ja käsityksen itsestä ko.
tapahtumassa esim. “olen huono”, “olen
arvoton”, ”olen avuton” tai “olen paha”.
Sen jälkeen asiakasta autetaan
valitsemaan myönteinen eli positiivinen
ajatus itsestä, joka tarjoaisi
asiakkaalle positiivisempaa suuntaa, johon
hän haluaisi edetä. Se voisi olla esim.
“olen riittävän hyvä”, “olen arvokas”,
“kykenen toimimaan” tai “olen ihan ihan hyvä
ihminen”.
Asiakas määrittää positiivisen ajatuksen
uskottavuuden, mutta myös alkuperäiseen
tapahtumaan liittyvän negatiivisen tunteen
voimakkuutta numeroilla. Hän kuuntelee myös
kehoaan, missä tuntuu fyysisiä tuntemuksia,
kun hän keskittyy traumaattiseen /
alkuperäiseen tapahtumaan.
Asiakas prosessoi työstämäänsä asiaa
terapeutin avustamana. Prosessin aikana asiakas
saa yhteyden traumatapahtumaan ja
samanaikaisesti hän on turvallisesti läsnä
nykyhetkessä yhdessä terapeutin
kanssa. Poisherkistämisvaiheessa
asiakkaan alkuperäinen häiriö, joka liittyi
traumaattiseen tapahtumaan, ei tunnu enää
samalta kuin hoidon alkaessa. Juurruttamisvaiheessa
vahvistetaan asiakkaan positiivista
uskomusta itsestä. Asiakkaan kehollisia
tuntemuksia prosessoidaan
silmänliikkeiden avulla. Kehon aistimukset
ovat merkkinä siitä, että asiakkaalla on
vielä muutakin informaatiota häiriintyneesti
varastoituneena kehossaan. Jokaisen
istunnon lopussa asiakkaan tulee olla
emotionaalisesti tasapainoisessa tilassa,
siitäkin huolimatta, onko prosessi ollut
täydellinen vai ei. Istuntojen välissä
asiakas voi tehdä muistiinpanoja /
kirjoittaa päiväkirjaa kokemuksistaan ja
ajatuksistaan.
|
|
|
|
